Biohalon ja Rusbiohalon ekskursio 27.9.2007

Biohalon ja sisarhankkeen Rusbiohalon suomalaiset ja venäläiset partnerit vierailivat ekotehokkaissa ekskursiokohteissa 27.9.2007. Ekskursioilla tutustuttiin sikalan lannankäsittelyyn sekä teollisuuden hukkalämmön hyödyntämiseen kalankasvatuksessa.

Ensimmäinen tutustumiskohde oli Sikaco Oy:n porsastuotantoon erikoistunut sikala Parikkalassa. Osakeyhtiömuotoisen sikalan toiminnan tarkoituksena on tuottaa porsaita osakeyhtiön kahdeksan osakkaan lihasikaloihin. Hannu Uimonen Sikaco Oy:stä kertoi yhtiön toiminnasta. Erityisesti vierailijoita kiinnosti sikalan lannan käsittely ja hyödyntäminen.

Sikaco Oy:n sikalassa on noin 850 emakkoa, jotka tuottavat jopa 18 000 porsasta vuosittain. Sikalan välittömässä läheisyydessä on kaksi 1000 kuution lietesäiliötä, joihin lietelanta pumpataan tuotantorakennuksesta. Sikalassa ei käytetä kuivikkeita, joten lanta ja virtsa on melko juoksevassa muodossa. Sikalan läheisyydessä sijaitsevien lietesäiliöiden lisäksi yhtiön käytössä on neljä noin 1000 kuution ns. etäsäiliötä. Etäsäiliöt sijaitsevat eri puolilla Parikkalan kuntaa. Toimintaperiaatteena on, että sikalan yhteydessä olevien säiliöiden täyttyessä lietelanta kuljetetaan lietevaunuilla etäsäiliöihin, joista se sitten levitetään pelloille lannoitteeksi. Ekskursion yhteydessä tutustuttiin yhteen etäsäiliöön. Sikaco on tehnyt paikallisten viljelijöiden kanssa sopimuksen lannan levityksestä ja viljelijät ottaisivat lantaa mielellään enemmänkin vastaan.

Vasemmalla: Ekskursiolaiset seuraavat lietesäiliön tyhjentämistä Sikaco Oy:n piha-alueella.

 
Kuva vasemmalla: Lietelanta pumpataan sikalarakennuksesta kahteen lietesäiliöön. 

 Hannu Uimonen kertoi, että lannan varastointiin käytettävien lietesäiliöiden täytyy olla ehdottoman tiiviitä ja ehjiä, jotta vesistöjen ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa ei ole. Mahdollista vuoto voi olla vaikea havaita, joten Sikaco Oy:llä on ympäristön tarkkailuvelvoite lietesäiliöiden kunnon varmistamiseksi. Kaikkien lietesäiliöiden yhteydessä on näytteenottopisteet, joista otetaan säännöllisin väliajoin näytteet.

Toinen tutustumiskohde oli Imatran Kala ja Kaviaari Oy:n kalankasvatustos, joka sijaitsee Imatralla StoraEnso Oyj:n Tainionkosken tehasalueella. Tomi Menna ja Pekka Marttinen kertoivat kalankasvatuslaitoksen toiminnasta. Vuonna 2002 toimintansa aloittaneessa kalankasvatuslaitoksessa kasvatetaan tällä hetkellä sampea ja kuhaa. Imatran kalankasvatuslaitos on perustettu EU-rahoitteisen Tacis-hankkeen voimin, ja Imatran kaupungin ympäristötoimi on ollut hankkeessa alusta saakka mukana.

Kalankasvatuslaitos ottaa vetensä Vuoksesta ja vesi lämmitetään lämmönvaihtimien avulla Tainionkosken tehtaalla syntyvän hukkalämmön turvin noin 24 asteiseksi. Laitos toimii kiertovesiperiaatteella, joten sama vesi voidaan käyttää useaan kertaan tehokkaiden puhdistus- ja hapetusjärjestelmien avulla. Näin uuden veden tarve saadaan mahdollisimman pieneksi, vain noin 2 litraa sekunnissa.

Laitoksella syntyvä jätevesi johdetaan Stora Enso Oyj:n Kaukopään tehtaan jätevedenpuhdistamolle, missä se käsitellään tehtaan omien jätevesien kanssa. Menetelmällä voidaan tehokkaasti vähentää kalanviljelylaitoksen aiheuttamaa ympäristökuormitusta. Pekka Marttinen kertoi, että kalanviljelylaitoksella syntyvät ravinteikkaat jätevedet suorastaan parantavat tehtaan biologisen jätevedenpuhdistamon toimintaa.

Kuva vasemmalla: Isot emosammet asuvat ulkoaltaassa.

Osa sammista kasvatetaan Imatran kalankasvattamolla jopa yli 10-kiloisiksi emokaloiksi, jotta turvataan poikastuotanto jatkossakin. Tulevaisuuden suunnitelmissa on myös istuttaa sampia mahdollisesti Vuokseen, mikäli istutukseen tarvittavat luvat saadaan. Sampi ei kuulu Suomen luonnolliseen kalalajistoon, mutta satunnaisia Suomenkin vesistä on tavattu. Lähimmät sisävesien sampikannat ovat polskutelleet Laatokassa ja Äänisessä. Suurimmat sampiyksilöt voivat kasvaa yli 300-kiloisiksi ja ne voivat elää jopa 60 vuotta.