Keltainen kulta hyötykäyttöön

Suurin osa ihmisen tuotoksesta on virtsaa. Virtsaa on käytetty ainakin kankaiden värjäämiseen, lääkkeenä, desinfiointiin ja tietysti lannoitteena. Virtsassa ovat lähes kaikki ihmisen tuottamat ravinteet. Ravinteita ja hivenaineita on tasapainoisesti kasvien tarvitsemissa suhteissa. Virtsa on oivallista kastelulannoitetta valmiissa käyttömuodossa. Virtsaa on kutsuttukin maailmalla keltaiseksi kullaksi sen arvokkuuden vuoksi.

Virtsa soveltuu lannoitteeksi kaikille puutarhan kasveille porkkanoista päivänkakkaroihin. Perennat ja kesäkukat kasvavat erityisen hyvin virtsan lisäyksen jälkeen. Varsinkin paljon typpeä vaativat kasvit kuten vihreälehtiset koristekasvit hyötyvät virtsasta.

Ei ole kuitenkaan mitään syytä olla käyttämättä virtsaa kaikkialla puutarhassa. Virtsa kannattaa erotella suoraan istuimessa siten, että se ei joudu tekemisiin kiinteän ulosteen kanssa. Jos virtsa valuu ulosteen läpi, kerää se samalla bakteereja mukaansa ja sitä on säilytettävä useampi kuukausi ennen käyttöä. Tehokkaasti osan virtsasta saa talteen asentamalla miehille pisuaarin. Mökille sellaisen voi tehdä helposti itsekin parista muovikanisterista, mutta kylpyhuoneeseen voi olla esteettisesti miellyttävämpää ostaa vedetön pisuaari. Markkinoilla on myös useita virtsanerottelevia istuimia posliinisista valtaistuimista perinteisen pihahuussin virityslaitteisiin.

Perinteisin tapa kerätä virtsaa talteen on käyttää yöastiaa. Lisää asumismukavuutta voi saada myös asentamalla erillisen ”pikkuhädän huoneen” vaikka rantasaunalle tai siirtolapuutarhamökkiin. Pieniä määriä virtsaa voidaan kerätä vaikka suoraan kastelukannuun, jolloin se on sopivasti valmis levittämistä varten. Virtsaletku voidaan johtaa myös kanisteriin, jota on kevyt käsitellä. Kun virtsaa kerätään vakituisessa asunnossa suurempia määriä, kannattaa harkita jo suuremman säiliön hankkimista. Esimerkiksi muoviset yhden kuution säiliöt ovat käteviä ja niitä on runsaasti tarjolla. Joissakin niistä on jopa hana valmiina tyhjentämistä varten, mutta pumpullakin asia hoituu kätevästi.

Oikea määrä oikeaan aikaan

Virtsaa ei pidä kaataa aina samaan kohtaan saman pensaan alle vaan levittää ympäri puutarhaa kuten muitakin lannoitteita. Sopiva lannoitusmäärä on noin yksi litra virtsaa yhdelle neliömetrille kerran kasvukaudessa. Määrä voidaan lisätä yhdellä kertaa tai useammassa erässä. Useimmilla kasveilla liikalannoitukseen tarvittaisiin vähintään nelinkertainen määrä.

Suomessa typpipitoisten lannoitteiden, kuten virtsan, levittämisen oikea aika on suurin piirtein toukokuun lopusta heinäkuun loppuun. Näiden kahden kuukauden aikana kasvit käyttävät eniten ravinteita hyödyksi. Aika ei ole kovin tarkka, esimerkiksi nurmikkoa voidaan lannoittaa vielä elokuun alussakin. Kasvimaan lannoittaminen kannattaa lopettaa noin kuukautta ennen sadonkorjuuta, sillä kasvit eivät silloin enää tarvitse lisätyppeä. Eniten lannoitetta tarvitaan kasvimaalla noin kaksi viikkoa kylvön jälkeen. Silloin kasvit lähtevät kunnolla kasvuun.

Virtsaa voi levittää normaalin kastelulannoitteen tapaan. Levitys kannattaa tehdä illalla tai aikaisin aamulla ja mieluiten pilvisellä säällä. Levitys käy kätevästi esimerkiksi kastelukannulla. Nurmikko voi hyvin virtsan lisäyksellä, mutta nurmikon värityksestä voi tulla helposti laikullinen, jos levitys ei ole ollut aivan tasaista. Virtsan levittäminen perennapenkkiin, kesäkukille tai kasvimaalle on paljon yksinkertaisempaa.

Sopiva levitysetäisyys on perennoilla noin kymmenen senttimetriä kasvin tyvestä. Pensailla virtsan voi levittää hieman kauemmaksi tyvestä ja hedelmäpuilla suurin piirtein oksien ulkokärkien kohdalle.

Toisin kuin yleisesti luullaan, virtsaa ei ole pakko laimentaa ennen käyttöä. Laimennus lisää työmäärää, sillä levitettävää on silloin paljon enemmän. Tehokkaampaa on levittää virtsa ensin ja kastella puutarha suoraan sen jälkeen. Laimennuksesta ei tosin ole mitään varsinaista haittaakaan.

Keltainen kulta kompostiherätteenä

Virtsa sopii myös erittäin hyvin kompostin palamisen nopeuttajaksi. Virtsaa voidaan lisätä puutarha- tai biojätekompostiin, mutta eniten virtsasta on hyötyä puutarhakompostissa. Pelkät kuolleet lehdet voivat säilyä kasassa maatumatta useita vuosiakin, mutta virtsan lisäyksellä maatuminen lähtee käyntiin roihahtaen. Jos kompostiin lisätään useita litroja virtsaa kerralla, kannattaa komposti peittää lisäyksen jälkeen vanhoilla puunlehdillä, puutarhajätteellä tai kuivikkeella. Silloin virtsa ei pääse haihtumaan ja hajuja on paljon vähemmän. Monella mökillä on päädytty tekemään miesten rakastama ulkopisuaari suoraan puutarhakompostiin. Silloin vältytään virtsan siirtelyltä ja astioiden tyhjentämiseltä. Vieraille toki voidaan esitellä porsliinista virtsan erottelevaa istuinta.

Suomessa puutarhat kärsivät usein köyhästä maaperästä, on moreenia, savea tai hiekkaa. Kompostin lisääminen parantaa oleellisesti kasvuolosuhteita. Komposti lisää maan multavuutta. Maa sitoo silloin paremmin kosteutta ja ravinteita. Kompostilla on monta käyttökohdetta puutarhassa ja käymäläjätteestäkin saa kompostoituna oivallista maanparannusainetta.

Kompostoidussa käymäläjätteessä on myös ravinteita ja varsinkin hyötykasvien tarvitsemaa fosforia. Kompostoinnin aikana käymäläjätteen määrä pienenee jopa puoleen alkuperäisestä. Ainoa ongelma kompostijätteen kompostoinnissa onkin, että valmiille kompostille olisi paljon enemmän käyttöä pienessäkin puutarhassa kuin mitä perheen kesken saadaan tuotettua. Ennen vanhaan kohtelias vieras kävikin aina käymälässä ennen kotiin lähtöä. Kun oli nautittu isäntäperheen vieraanvaraisuudesta ruokapöydässä, palautettiin ravinteet näin takaisin isännän käyttöön. Oikein pihi vieras säästi omat tuotokset kotiin asti.

Hankepäällikkö Kati Hinkkanen, Käymäläseura Huussi ry