Jätevesien käsittely siirtolapuutarha- ja kesämökeillä

Perinteisten siirtolapuutarha- ja kesämökkien varustelutaso ei yleensä ole korkea, ja mökit on harvoin liitetty kunnalliseen viemäriin. Mökkien jätevesien käsittelyä säätelee kuitenkin 1.1.2004 voimaan tullut asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla.

Suomen 5000:sta siirtolapuutarhamökistä vain uusimmat on liitetty viemäriverkostoon ja vuoden 2004 Mökkibarometrin mukaan 500 000 kesämökistä vain 1 %. Jätevedet on kuitenkin käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Viemäriverkostoon liittyminen on vesiensuojelun kannalta paras ratkaisu, etenkin jos mökin varustelutaso on korkea. Liittyminen on mahdollista ja kustannukset kohtuullisia, jos verkosto sijaitsee lähellä mökkiä.

Vaikka mökissä ei olisi vesikäymälää, ns. harmaita jätevesiä syntyy peseytymisestä ja tiskaamisesta. Mökkibarometrin mukaan puolet mökkiläisistä hoitaa keittiön jätevedet heittämällä ne metsään suodattumaan maahan. Pesuvedetkin olisi syytä käsitellä ennen maahan laskemista, koska pesuaineet lisäävät vesistöön päästyään rehevöitymistä ja saattavat sisältää luonnolle haitallisia ainesosia. Lisäksi ravinteet ja mahdolliset tautibakteerit voivat pilata pohjaveden.

Siirtolapuutarhapalstat ovat pieniä, ja niitä lannoitetaan runsaasti. Jätevesien kaataminen kukkapenkkiin lisää jo ennestään ravinteikkaan maaperän ravinnepitoisuutta, jolloin ravinteita päätyy vesistöihin tai pohjaveteen hyvin todennäköisesti.

Jätevesijärjestelmien rakentaminen vaatii ammattitaitoista suunnittelua ja rakentamista

Jos mökkiin tulee painevesi, tarvitaan jäteveden käsittelyjärjestelmä, vaikka vettä käytettäisiin vain vähän ja vaikka käytössä olisi kuivakäymälä. Painevesi lisää vedenkulutusta ja syntyvien jätevesien määrää.

Käsittelyjärjestelmä voi olla esimerkiksi esiselkeytys kaksiosaisessa saostussäiliössä yhdistettynä maasuodattamoon tai maahanimeyttämöön tai pienpuhdistamo. Maahanimeyttämössä sakokaivoista johdetaan tontille imeytysputkisto, jonka kautta jätevedet johdetaan maahan. Maasuodattamon voi rakentaa monenlaiseen maaperään. Suodattamo koostuu saostuskaivosta, sepeli- ja hiekkalajikkeista ja imeytys- ja kokoomaputkistoista. Pienpuhdistamot perustuvat bakteeritoimintaan, ja käyttökatkot voivat haitata niiden toimintaa.

Jos vesi kannetaan kaivosta, jätevesiä syntyy vähän. Tällöin jätevesi voidaan imeyttää esimerkiksi imeytyskaivoon tai - pesäkkeeseen.

Aiheesta löytyy runsaasti lisätietoa ja esitteitä. Otathan yhteyttä myös kuntaan selvittääksesi mahdolliset jätevesijärjestelmiä koskevat kuntakohtaiset määräykset ja vaadittavat selvitykset.

Projektisihteeri, FM Anna-Riikka Kohonen, vanhempi insinööri Riitta-Sisko Wirkkala, Kaakkois-Suomen ympäristökeskus

Oppaita, joita voi tulostaa alla olevilta internetsivuilta:

Hyvä jätevesien käsittely. Santala, E., Kujala-Räty, K., 2005. Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus, Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry.

Jätevesien käsittely haja-asutusalueilla. Saukkonen, H., 2004. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen opassarja, opas nro 3. Lounais-Suomen ympäristökeskus.

Puhtaan veden hyväksi – ohjeita ja neuvoja mökkien jäteveden käsittelyyn. Sundqvist, J., Savola, E.-M., Alakarhu, S., Rautio, L. M. Länsi-Suomen ympäristökeskus, 2005. Luodon-Öjanjärven ja siihen laskevien jokien laadukas ympäristö -hanke, Ympäristöystävällinen Järviseutu -hanke, Kuortaneenjärvi -hanke.

Vesihuollon riskit hallintaan. Vinkkejä oman kaivon tai jätevesijärjestelmän omistajalle. Arosilta, A., 2006. Suomen ympäristökeskus ja maa- ja metsätalousministeriö.

Internetsivuja:

www.ymparisto.fi/hajajatevesi

www.ymparisto.fi/mokki

Lisätietoa:

Siirtolapuutarhojen ja kesämaja-alueiden vesihuollon parantamisen tarveselvitys. Suunnittelukeskus Oy, 2007. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut
2007:5. Helsingin kaupungin rakennusvirasto.