Karjalan kannaksella jätehuolto ekotehokkaaksi RUSBIOHALOn kannustamana

 
Projektin keskeisinä teemoina ovat olleet jätehuollon ekotehokkaat käytännöt Karjalan kannaksen haja-asutus- ja virkistysalueilla sekä rajanylityspaikoilla ja niille johtavien teiden varsilla.

Karjalan kannaksen jätehuollon nykytila

Hanke aloitettiin selvittämällä kannaksen haja-asutusalueiden jätehuollon tila perinpohjaisesti kyselyin, haastatteluin ja paikan päällä tehdyin tutkimuksin. Selvityksissä kävi ilmi, että yhdyskuntajätteitä ei lajitella ja että jätteenkeräyspisteitä ei ole riittävästi. Kaatopaikat puolestaan ovat täynnä, eivätkä vastaa ympäristövaatimuksia, eikä uusille kaatopaikoille löydy sijoituspaikkoja. Paikallishallinnon tason jätehuoltoon ei ole olemassa lainsäädäntöä ja asukkaidenkin ympäristötietoisuus on heikkoa. Niinpä jätteistä hankkiudutaan eroon luvattomin keinoin, mikä näkyy laittomina kaatopaikkoina teiden varsilla ja yleisenä ympäristön roskaantumisena.
 

Ekotehokkaita jätehuoltoratkaisuja etsimässä

Esiin tulleita ongelmia ryhdyttiin oitis ratkomaan konkreettisin menetelmin. Laittomat kaatopaikat Venäjän puolella ja roskaantuneet tieosuudet sekä Suomen että Venäjän puolella rajan läheisyydessä kartoitettiin. Kymmenittäin laittomia kaatopaikkoja siivottiin sekä Viipurin että Käkisalmen piireissä. Siivotut kohteet maisemoitiin ja joissakin kohteissa tilalle perustettiin virkistysalue tai lasten leikkikenttä.

Suomen puolella Imatran ja Svetogorskin välisellä tiellä järjestettiin kampanja, jonka aikana jaettiin rekkojen kuljettajille roskapusseja ja jäteoppaita tienvarsien roskaantumisen ehkäisemiseksi. Hankkeen myötävaikutuksella tieosuudelle on saatu hankittua myös käymälöitä.

Teiden varsille, rajanylityspaikoille ja datshakylien läheisyyteen hankittiin asianmukaisia jäteastioita. Alueen datshakylien ja niiden ympäristön siisteys onkin parantunut jäteastioiden lisäämisen ansiosta. Siirrettävän jätteenpolttolaitteistonkin käyttöä datshakylissä kokeiltiin. Laitteistossa voidaan luonnollisesti polttaa vain polttokelpoista jätettä, mutta jätteitä ei datshapalstoilla juurikaan lajitella. Polttojätteen lajittelu jälkikäteen on kuitenkin työlästä ja siksi liian kallista. Jätteiden lajittelun kehittäminen onkin haaste, jota sietää tulevaisuudessa pohtia.

Rajanylityspaikoille on jäteastioiden lisäksi    pystytetty kylttejä, jotka venäjäksi ja englanniksi kehottavat kuljettajia olemaan roskaamatta. Kompostointia on edistetty hankkimalla datshakyliin muutamia mallikompostoreita ja opastamalla ihmisiä niiden käytössä.

Yhteistyötä ja kokemustenvaihtoa

Ratkaisuja Karjalan kannaksella sijaitsevien kanaloiden jäteongelmiin on etsitty yhdessä kanaloiden ja suomalaisten yritysten kanssa. Kun Suomessa munivia kanoja on n. 3,2 miljoonaa, on kannaksen kolmen kanalan yhteenlaskettu lintumäärä yli 3,5 miljoonaa. Niiden tuottama lantamäärä on siten merkittävä ravinnepäästöjen lähde. Lantavarastoja alueella on kiitettävästi, mutta monet niistä ovat huonokuntoisia ja lannan käsittelytekniikka on kehittymätöntä. Peltoja, joilla lanta voitaisiin hyödyntää, ei ole tarpeeksi lannan määrään nähden. Osana ratkaisua voisikin olla lannan kuivatus tai käyttö energiantuotantoon polttamalla tai kaasuttamalla.

Yhteistyötä on tehty myös suomalaisten kompostori- ja kuivakäymälälaitevalmistajien ja -jälleenmyyjien kanssa tutustumiskäynnein sekä kääntämällä tuote-esitteitä venäjäksi. Opintomatkoilla on tutustuttu niin suomalaisen, venäläisen kuin ruotsalaisenkin jätehuollon saloihin ja vaihdettu arvokkaita kokemuksia.

Kannaksen datshakylissä on järjestetty useita tilaisuuksia, joissa on keskusteltu ekotehokkaista jätehuoltomenetelmistä ja pyritty tällä tavoin lisäämään asukkaiden ympäristötietoisuutta. Aihe on ollut esillä myös venäläisessä lehdistössä ja paikallis-tv:ssä.

Pienistä puroista syntyy suuria virtoja

Hankkeessa aikaansaadut konkreettiset käytännön toteutusesimerkit toimivista jätehuoltoratkaisuista ovat onnistuneet houkuttelemaan rahoitusta jätehuollon kehittämiseen myös muilta tahoilta. Esimerkiksi jäteastioita, kompostoreja ja infokylttejä on teetetty lisää yritysten ja aluehallintojen omin varoin. Myös laittomia kaatopaikkoja on siivottu projektin ulkopuolisinkin voimin. Voitaneenkin todeta, että hankkeen teemat ovat olleet hyvin esillä ja päässeet ihmisten tietoisuuteen – ja mikä parasta - johtaneet toimintaan!

Venäjänkielistä opasmateriaalia ilmaiseksi internetistä

Hyviksi havaitut ekotehokkaat ratkaisut Karjalan kannaksen haja-asutus- ja virkistysalueiden jätehuollon kehittämiseksi kootaan ja julkaistaan kesällä esitteen muodossa sekä partnereiden omilla internetsivuilla. Näin tieto saadaan mahdollisimman monen ulottuville. Myös jäteasioiden kanssa työskenteleville paikallistason virkamiehille ym. muille toimijoille tullaan tiedottamaan hankkeen tuloksista. Rusbiohalon venäjänkielinen loppuesite ilmestyy syyskuun aikana.

Rusbiohalo kiittää ja kumartaa

Rusbiohalo kiittää kaikkia projektiin osallistuneita partnereita ja yhteistyökumppaneita matkan varrelta. Työ on ollut tuloksellista ja antoisaa ja yhteistyö on sujunut kitkattomasti. Töiden tuoksinassa ovat yhteistyöverkostot kehittyneet hyviksi ja toimiviksi, ja yhteyksiä pidetään yllä varmasti myös tulevissa hankkeissa!

IN MEMORIAM

Hyvän työn, onnistumisten ja hienojen tulosten vastapainoksi hanke joutui vastaanottamaan myös erittäin surullisia uutisia. Rusbiohalon Venäjän puolen koordinaattorin, Viipurin aluehallinnon ympäristövastaava Valentin P. Kudrjavtsevin äkillinen poismeno oli suuri järkytys ja menetys koko hankkeelle ja sen toimijoille. Valentin Petrovitshin panos hankkeen onnistumiselle oli merkittävä, ja hän olisi varmasti ylpeä projektin saattamisesta kunnialla loppuun samalla tavoin kuin hän itse hoiti tehtävänsä: tunnollisesti, tehokkaasti ja suurella ammattitaidolla.

Lisätietoja:

Riitta-Sisko Wirkkala, projektikoordinaattori p. 040-5189152