Jätevesien käsittely

Vuonna 2004 voimaan tullut Valtioneuvoston asetus edellyttää, että jätevesien käsittelyä tehostetaan vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolella olevilla kiinteistöillä.

Asetuksen mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella sijaitsevan kiinteistön on liityttävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin, ellei liittymisestä ole copy_of_p6060035.jpgmyönnetty vapautusta. Niiden kiinteistöjen, joilla ei ole mahdollisuutta liittyä viemäriverkostoon, pitää puhdistaa vähintään 90 % jätevesiensä orgaanisesta aineesta, 85 % fosforista ja 40 % typestä. Siirtymäaikaa puhdistusvaatimusten toteuttamiselle on pääsääntöisesti vuoteen 2014 asti. Uudisrakennusten osalta uudet vaatimukset astuivat voimaan heti.

Hajakuormitus on edelleen merkittävä ongelma. Asetus on tehty vesistöjen rehevöitymisen estämiseksi ja pohjavesien suojelemiseksi. Rehevöityminen mm. samentaa vettä, lisää leviä ja myrkyllisiä sinileviä, aiheuttaa happikatoa ja kalastomuutoksia ja pohjaveden mikrobiologinenlaatu vaikuttaa suoraan juomaveden laatuun, sillä pohjavettä ei usienkaan desinfioida ja sitä suojaa vain maakerros. Asetuksella halutaan vähentää myös asuinympäristön ja rantojen hygieenisiä haittoja.

Vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston ulkopuolella olevalla kiinteistöllä on oltava selvitys jätevesijärjestelmästä sekä  jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohje. Uuden järjestelmän rakentaminen tai vanhan järjestelmän tehostaminen vaatii suunnitelman tekemisen. Toimiva jätevesijärjestelmä nostaa kiinteistön arvoa. 

Tehokkain tapa pienentää jätevesien käsittelyn tarvetta on estää jätevesien syntymistä valitsemalla kuivakäymälän, jolloin syntyy vain harmaita jätevesiä ja säästetään vedenkulutuksessa,  tai vain vähän vettä kuluttava käymälä. Jos kuitenkin halutaan  pitää vesikäymälä, on vesiosuuskuntaan liittyminen suositeltava jätevesien käsittelyn ratkaisu keskitetyn vesihuollon järjestämiseksi haja-asutusalueelle. Ota yhteyttä kuntasi rakennus- ja ympäristöviranomaiseen selvittääksesi alueesi veishuoltoverkostojen laajentumisaikataulut ja -suunnitelmat.

Myös kiinteistökohtaiset pienpuhdistamot voivat toimia asetuksen tavoitteiden mukaisesti, mutta pienpuhdistamon omistajan on muistettava, että pienpuhdistamot vaativat säännöllistä huoltoa ja hoitotoimenpiteitä! Pienpuhdistamot ovat kasvattaneet suosiotaan viime vuosina, mutta Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelyhdistyksen selvityksen perusteella monet pienpuhdistamojen omistajat ovat jättäneet tarvittavat puhdistamon hoitotoimenpiteet, kuten lietteen poiston tai kemikaalien lisäyksen tekemättä, jolloin puhdistamot eivät ole toimineet vaatimusten mukaisesti. Puhdistamon valinnassa ja asennuksessa on monia huomioon otettavia seikkoja, jotka vaativat ammattilaisen näkemystä.

Selvitys haja-asutusalueen pienpuhdistamojen toimivuudesta -raportissa esitetty pienpuhdistamoiden seurannan ja ylläpidon tarkistuslista:

  • Tarkasta sähköt ja sulakkeet
  • Tarkasta merkkivalo päivittäin
  • Tarkasta fosforin saostuskemikaalin määrä säännöllisesti, muutoinkin kuin merkkivalon ilmoittaessa
  • Poista saostuma fosforin saostuskaivon pohjalta
  • Puhdista saostuskemikaalin annostussuutin
  • Tarkasta puhdistamon yleinen toiminta viikoittain
    • Ilmastuksen toiminta
    • Pumppujen toiminta
    • Suihkutuksen tasainen jakautuminen kalvostoille
  • Tee aktiivilietteen laskeutumiskoe kuukausittain
  • Tyhjennä saostuskaivot riittävän usein
  • Tarkasta puhditustetun jäteveden poistoputken pää ja puhdista se tarvittaessa
  • Mittaa prosessisäiliön
    • pH
    • Lämpötila
  • Ylläpidä tarkkailupäiväkirjaa laitteen toiminnasta

Jätevesijärjestelmien yleisimpien puutteiden (Hajajätevesien käsittelyvaatimusten yhdenmukaistaminen Päijät-Hämeessä-hankkeen raportin mukaan) perusteella jätevesijärjestelmän omistajan tai hankkimista suunnittelevan kannattaa tarkistaa, että seuraavat asiat ovat kunnossa:  

  • Puuttuuko T-kappaleita?
  • Ovatko jätevesikaivojen kannet ehjät ja oikean kokoiset, jotta kaivoihin ei pääse sadevettä?
  • Onko kaivo ehjä, jotta jätevettä ei pääse maaperään?
  • Tyhjennetäänkö kaivot tarpeeksi usein?
  • Onko maahanimeytyksen tuuletus riittävä?
  • Onko umpisäiliössä täyttymishälytin ja toimiiko se?
  • Onko saostuskaivoja tarpeeksi monta kappaletta?
  • Onko jätevesijärjestelmä mitoitettu käyttöön nähden oikein?
  • Onko jätevesijärjetelmä tarpeeksi kaukana talouskaivosta?
  • Johdetaanko sauna- ja harmaat vedet asianmukaiseen käsittelyyn, ei ojaan tai suoraan maahan?
  • Sijaitseeko imeytyskaivo paikassa, josta sen huoltaminen on mahdollista?
  • Onko pienpuhdistamoiden huoltotoimenpiteistä huolehdittu kunnolla?
  • Onko maaperä imeytykseen sopivaa?

Tutustu  myös näihin:  

Jätevesijärjestelmien kunnostusta ei kannata jättää viime tinkaan

Jätevesien käsittelyä koskevia linkkejä  

Vesiosuuskunnan ABC 

Mitä tehdä vanhalle jätevesijärjestelmälle? -opas

Väliväylän vesihuoltohanke

Yhteenveto Viraskorven ja Ilmeen kylien jätevesiosuuskuntaselvityksestä

 Piirrokset: Karoliina Ilonoja

allas.jpgpytty.jpg