Hevostallit

Tälle sivulle kootaan hevosaiheisia kysymyksiä ja vastauksia.

Kysymys: Saako hevosenlantaa polttaa energiaksi?

Vastaus: Pääasiassa ei saa. Hevosen lanta luetaan jätteeksi, jolloin lannan polttamista säätelee Valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta (362/2003). Asetukseen on sisällytetty tiukkoja vaatimuksia polttolaitteistolle ja päästöjen tarkkailulle, esimerkiksi päästömittausten tulee olla useimmiten jatkuvatoimisia. Jätteenpolttoasetus koskee kaikenkokoisia, siis myös pieniä, polttolaitoksia. Toimintaan tarvitaan jätteenpoltto- ja ympäristölupa. 

Tiukkojen laitteistovaatimusten vuoksi laitteisto- ja käyttökustannukset nousevat niin korkeiksi, että yksittäisellä hevostallilla ei ole varaa vaatimukset täyttäviin laitteistoihin. Lisäksi jätelain mukaan jäte tulee hyödyntää ensisijaisesti materiaalina ja vasta toissijaisesti energiana.

Hevosenlannan kompostointi on siis ensisijainen vaihtoehto. Kompostoinnissa hyviä vaihtoehtoja ovat mm. rumpukompostori ja tuubikompostointi. Kannattaa myös ottaa selvää, voisiko joku lähialueen viljelijä tehdä kanssasi lannan vastaanottosopimuksen. Lisätietoa vastaanottosopimuksista saat oman alueesi TE-keskuksesta.

Kysymys: Tallissa on kaksi täysikasvuista hevosta. Lanta varastoidaan ulkona kasassa, ei betonilantalaa. Maaperä alla on savea. Lanta levitetään joka toinen vuosi omalle pellolla. Hevoset ovat joka päivä ulkona klo 6-20. Onko ok?

Frågan:  Har 2 fullvuxna hästar i stallet. Utanför samlas dyngan på hög. Ingen betongplatta. Jordmånen under är lera. Vartannat år sprids dyngan ut på egen åker. Hästarna går ute varje dag mellan 6 och 20. Är det ok?

Vastaus:  Periaatteessa kaikilta hevostalleilta, pieniltäkin, vaaditaan tiivispohjainen lantala lannan varastointia varten. Käytännössä tämä tarkoittaa tiivisbetonista (K30-2), asfalttibetonista tai valuasfaltista valmistettua lantalaa, joka on mitoitettu hevosmäärän mukaan. Lisätietoja lantalan mitoituksesta ja muista vaatimuksista löydätte Hevostallien ympäristönsuojeluohjeesta .

Tiivis savimaa voi olla tiiveydeltään jopa tiiviin betonin luokkaa. Yksiselitteisesti savipohjaa ei kuitenkaan voida hyväksyä lannan varastointiin. Tässä asiassa kannattaa kääntyä oman kuntanne ympäristötarkastajan tai vastaavan henkilön puoleen. Hän osaa huomioida parhaiten paikalliset ympäristöolosuhteet, ja vastaa lannan varastointia koskevista asioista kunnassanne.

Lannan käsittelyyn on kehitetty myös erilaisia lannan kompostoitumista nopeuttavia kompostointimenetelmiä, esimerkiksi rumpukompostoreja. Biohalo-hankkeella on myös meneillään pienimuotoinen hevosenlannan "tuubikompostointi" -kokeilu, joka onnistuessaan voi olla varteenotettava vaihtoehto lannan kompostointiin juuri pienillä parin hevosen talleilla. Lisätietoja kokeilun onnistumisesta saadaan kesän 2008 aikana.

Lantaa saa levittää pelloille 16.4.-14.10. välisenä aikana. Lannan tulee olla hyvin kompostoitunutta ennen levittämistä. Kuivikemateriaaleista varsinkin puupuru kompostoituu hitaasti, ja huonosti kompostoitunut puru kuluttaa pellolta ravinteita, varsinkin typpeä. Turpeen sekainen lanta voidaan levittää pellolle huomattavasti nopeammin. Pienen määrän kysessä ollessa lannan kompostoitumisaste voidaan arvoida ihan silmämääräisestikin, mutta suositeltavaa on teettää siitä typpianalyysi.

Svaret: I princip borde alla hästsstallar - även små - ha en gödselbehållare med tätt botten för lagring av dyngan. I praktiken menar detta en behållare som är gjort av tättbetong (K30-2), asfaltbetong eller gjutasfalt och som är planerat föf just den mängden hästar som finss i stallet. Övrigt information om olika krav för en gödselbehållare eller gödselstack finss i Hevostallien ympäristönsuojeluohje (på finska).

Tät lerjord kan vara lika tät som betong men ändå kan man inte entydigt acceptera en lerjodbotten för lagring av dyngan. Det lönar sig ett ta kontakt men en miljöinspektör (el.dyl.) inom er kommun. Kommunala myndigheter kan bäst ta lokala miljöförhållanden och miljöaspekter i beaktande samt hjälpa med andra saker när det gäller lagring av dyngan.

För hantering av dyngan har utvecklats olika sorts komposeringsmetoder fom främjar nedbrytningen, t.ex. tunnelkompostor. Biohalo-projektet sysslar också med ett litet experiment med en "tub-kompostor" för kompostering av dyngan. Ifall experimentet lyckas, kan det bli ett fungerande alternativ för lagring och kompostering av dyngan speciellt i små stallar med bara några hästar. Mera information om hur experimentet lyckas får vi lite senare på hösten.

Det är tillåtet att sprida dyngan på åkrar mellan den 16 april och den 10 oktober. Dyngan skalla vara väl komposterat före den sprids. Speciellt träflis, som används som torrmaterial, bryts ner långsam, och dåligt nedbrytet material konsumerar näringsämnen på åkrar, speciellt kväve. Om man använder torv i stället, kan dyngan spridas på åkrar betydligt tidigare. När det gäller små mängder, kan nedbrytningsgrad av dygnan bedömas med blotta ögat, men kväveanalys rekommenderas.