Hevosenlannan pienimuotoisen tuubikompostoinnin kokeilu Biohalo-hankkeen toimesta aloitettiin hevosenlannan ”pienoistuubikompostointikokeilu” 20.5.2007 alkaen pienellä kolmen hevosen yksityistallilla Imatralla. Kuva oikella: Pienimuotoinen tuubikompostori täyttövalmiina. Kokeilun tarkoituksena on selvittää, onnistuisiko hevosenlannan kompostointi muovikalvon sisällä ilman erityisiä maatalouskoneita tai muita kalliita investointeja. Onnistuessaan menetelmää voitaisiin hyödyntää pienillä 1-3 hevosen talleilla lannan kompostoinnissa ja hyötykäytön tehostamisessa. Huom. TUUBIKOMPOSTORI EI KORVAA LANTALAA! Idea kokeiluun lähti Biohalo-hankkeen tutustumisretkestä hevosenlannan eri käsittelymenetelmiin. Markus Eerolan tilalla Hyvinkäällä kompostoidaan 60-metrisissä muovituubeissa lähes sadan lähialueen hevosen lannat. Lannan pakkaaminen muovituubeihin tehdään koneellisesti. Vastaavaa menetelmää on hyödynnetty myös muiden biojätteiden kompostoinnissa.
 Kokeilun tilanne
Tuubit avattiin ensimmäisen kerran huhtikuussa 2008. Silmämääräisesti tarkasteltuna kaikissa neljässä tuubissa oli tapahtunut kompostoitumista, ja massan tilavuus oli selvästi pienentynyt. Vanhimman tuubin sisälle oli syntynyt onkalo. Kuva oikealla: Talven yli kompostoitunut tuubi avattuna. Tuubien sisältö tuoksui miellyttävälle niin kuin kompostoituneen aineksen kuuluukin. Lanta oli selvästi kompostoitunutta, mutta osassa tuubeista näkyi hajoamattomia puulastuja, koska tallilla oli talven aikana käytetty kuivikkeena purua, jonka puulastujen koko vaihteli paljon. Yksi viidestä tuubista romahti maaliskuun 2008 rankan lumimyrskyn aikana. Tuubeista otettiin näytteitä, jotka lähetettiin analysoitaviksi. Alustavia analyysituloksia voidaan odottaa toukokuun 2008 aikana. Tuubikompostointi vaatii vielä jatkokehittelyä ja -selvityksiä, mutta alustavat tulokset vaikuttavat lupaavilta. Tuubikompostoinnin toimintaperiaate”Pienoistuubikompostointikokeilussa” hyödynnetään muovikalvon ominaisuuksia samalla periaatteella kuin suuremmankin luokan tuubikompostoinnissa. Musta, tiivis muovikalvo lisää auringon säteilyn lämpövaikutusta tuubin sisällä, ja korkeamman lämpötilan pitäisi vauhdittaa kompostoitumista. Ilmanvaihdosta huolehditaan esimerkiksi salaojaputken avulla. Käytössä on halkaisijaltaan kaksimetrinen muovituubi, jota myydään 60-metrisinä viikattuina putkina. Kokeilua varten putkesta leikattiin noin viisi metriä pitkä pätkä. Kokeilutuubiin mahtuu arviolta noin 4-5 m3 lantaa, lannan määrä riippuu pitkälti kehikon reunojen korkeudesta. Muoviputki on suljettu tiiviisti teipillä alaosastaan, jolloin muoviputkesta muodostuu tiivis pussi. Kun pussi alkaa olla riittävän täynnä suljetaan myös pussin yläpää teipillä ja väliin jätetään esimerkiksi salaojaputken pätkä ilmanvaihtoa varten. Kehikko voidaan helposti avata tuubin ympäriltä ja siirtää uutta tuubia varten. 2. Versio: Metallikehikko ja kansi.
Oikealla: Nyt käytössä on kahdesta osasta koostuva, tarkoitusta varten tehty, metallinen kehikko, johon tuubin saa aseteltua helpommin ja kehikon siirtäminenkin on helppoa. Lannan kuljetusta varten rakennettiin tukevampi ramppi. Uuteen metallikehikkoon rakennettiin myös tukevampi kansi, jonka on tarkoitus kestää sateet ja lumen painon.
1. Versio: Trukkilavakehikko ja pressu. Pienoistuubia varten rakennettiin aluksi hyvin yksinkertainen, noin metrin korkuinen kehikko, jonka varassa tuubimuovi pysyi pystysuunnassa ja auki. Kehikon päälle tehtiin ramppi vanhasta puuovesta ja kumimatosta, jota pitkin kottikärryt päästään tyhjentämään muovin sisään. Oikealla: Kehikko ja ramppi rakennettiin kokonaan kierrätystavarasta, joita löytyi valmiina paikan päältä tallilta. Kehikko rakennettiin hyvin yksinkertaisesti mm. vanhoja trukkilavoja hyödyntäen. Trukkilavoista tehty kehikko kesti ensimmäisen talven kokemusten perusteella melko hyvin. 
Oikealla: Kehikko peitettiin pressulla, jotta vesi ja lumi eivät kostuta kompostia liikaa. Talven aikana todettiin, että pressua on hankala saada pysymään paikallaan esim. kovalla tuulella, ja tuubiin valui välillä paljonkin vettä.
Kustannukset Muovituubi (60 metriä muovia) maksoi n. 300 €. 11 kuukauden aikana kolmen hevosen tallissa täyttyi vajaat viisi tuubia (kuivikkeena käytettiin purua). Tuubimuovia jäi siis reilusti jäljelle, ja jo käytettyjä muoveja voi ehkä käyttää uudelleenkin. Muita, pienempiä kustannuksia syntyy salaojaputken pätkistä ja kehikosta sen mukaan, millaista kehikkoa käyttää. Metallikehikko maksaa enemmän, trukkilavakehikkoa käyttäen pariakymmentä puuruuvia lukuun ottamatta kustannuksia ei kehikon osalta synny, jos lavoja onnistuu saamaan ilmaiseksi. Pieniä kustannuksia syntyy tuubin peittämisestä joko pressulla tai tukevammalla kannella. Ajankäyttö. Suunnitteluun ja prototyypin rakentamiseen kului kahdelta naishenkilöltä aikaa kaiken kaikkiaan pari tuntia. Lue aiheesta tehty artikkeli Uusiouutiset-lehdestä täältä.
Kuva vasemmalla: Vielä kompostoitumaton hevosenlanta on hyvin purupitoista. Kuva alla: Kokeilutuotteen valmistukseen osallistunut A.T. Unikki mutustelee välipalaksi koivunoksia.
|
