Kuivakäymäläkierros

SISÄTILOIHIN ASENNETUT KUIVAKÄYMÄLÄT –TUTUSTUMISRETKI 7.6.2007

Nykyaikaiset kuivakäymäläratkaisut ovat toimivia ja mukavia käyttää ja ne soveltuvat hyvin vaikkapa haja-asutusalueella sijaitsevan omakotitalon vakituiseen asuinkäyttöön. Biohalo-hankkeen toimiessa kentällä erilaisissa yleisötilaisuuksissa ja kyläilloissa on kuitenkin tullut ilmi, että monet ihmiset suhtautuvat kuivakäymäläajatukseen lähinnä kauhunsekaisin tuntein. Monelle tulee mieleen kuivakäymälästä vanhanaikainen, pihan perällä sijaitseva, kesällä haiseva ja kärpästen valtaama ja talvella hyisevän kylmä ulkohuussi.

 
Tämän epäluulon korjaamiseksi Biohalolaiset halusivat järjestää tutustumisretken kohteisiin, joissa lämpimissä sisätiloissa olevat kuivakäymälät todellakin kuuluvat tavallisten suomalaisten perheiden päivittäiseen elämään. Sopivia tutustumiskohteita yritettiin etsiä hankkeen toiminta-alueelta Kaakkois-Suomesta, mutta pian havaittiin että Tampereen seudulla asiat kuivakäymälärintamalla ovat huomattavasti edistyksellisemmin hoidettu. Siispä retki suunnattiin kesäkuun 7. päivä Käymäläseura Huussi ry:n kotikonnuille Pirkanmaalle.

 
Retken suosio yllätti järjestäjät: 30-hengelle varattu bussi jouduttiin pian vaihtamaan 45-paikkaiseen, joka sitten olikin melkein täynnä joitakin viime hetken peruutuksia lukuun ottamatta. Mukana oli pääasiassa aivan tavallisia, kuivakäymälöistä kiinnostuneita ihmisiä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueelta, mutta myös muutamia ympäristöviranomaistahon edustajia. Tampereelta mukaan otettiin Käymäläseura Huussi ry:n Kati Hinkkanen, joka kertoi elävästi kuivakäymälöistä ja esitteli kohteet.

Ensimmäinen tutustumiskohde sijaitsi Lempäälässä, remontoidussa rintamamiestalossa. Kuivakäymälä oli asennettu talon siipiosaan, ja käymälän huoltoa varten oli tehty vielä erillinen huoltosiipi. Kuivakäymälän ”oma perhe” on tavallinen suomalainen ydinperhe, vanhemmat ja kaksi kouluikäistä lasta. Käymäläratkaisuna on vaihtosäiliöllinen GreenToilet.

Vaihtosäiliöllisten kuivakäymälöiden toimintaperiaatteena on, että yksi säiliö on kerrallaan varsinaisessa käytössä ja sillä aikaa toinen (tai tarvittaessa useampikin) säiliö toimii käymäläjätteiden kompostorina. Käytössä olevan säiliön täyttyessä kompostoitumassa olleen säiliön sisältö voidaan tyhjentää jälkikompostoitumaan ja tyhjä säiliö vaihtaa täyden säiliön tilalle. Menetelmä on helppo ja hygieeninen, sillä käymäläjäte ehtii kompostoitua pitkälti ennen kuin tyhjentäminen on tarpeellista.

Esimerkkikohteen ”vessa” oli sisustettu raikkailla väreillä modernisti, mutta rintamamiestalon henkeä mukaillen. Ratkaisu oli toteutettu siten, että käymäläistuin on nostettu korokkeelle, jolloin säiliölle ja huollolle jää alapuolelle hyvin tilaa. Pihan perällä oli myös ulkokäymälä, joka oli rakennettu lähinnä sisäkäymälän remonttiajan tarpeisiin, mutta on edelleenkin käytössä. Ulkokäymälään oli asennettu Biolanin kompostoiva malli, eikä tämänkään tilan sisustusta oltu unohdettu!

Toinen tutustumiskohde oli niinikään Lempäälässä 80-luvulla rakennetun omakotitalon alkuperäinen käymäläratkaisu. Taloon ei alunperinkään oltu haluttu vesivessaa. Talo on rinneratkaisuna toteutettu, mikä on mahdollistanut käymälän suursäiliöratkaisun. ”Vessa” sijaitsi talon yläkerrassa ja alakerran huoltotilaan oli asennettu suursäiliö, jossa on nesteen erottelu. Huoltotoimiin kuuluu nestesäiliön tyhjentäminen säännöllisin väliajoin. Itse suursäiliötä tarvitsee tyhjentää harvoin. Säiliössä on myös huoltoluukku, jonka kautta voidaan muun muassa poistaa käymälään joutuneet sinne kuulumattomat esineet. Käymälässä on moottorilla toimiva säädettävä ilmastointi, joka varmistaa käymälätilan hajuttomuuden. Käymälässä on ollut kärpäsiä koko aikana vain kerran, ja ongelma hoitui nopeasti myrkytyksellä. Kunnollinen ilmastointi estää myös kärpäsongelmaa.

 
Käymäläjäte jälkikompostoidaan tyhjennyksen jälkeen ja hyödynnetään puutarhassa. Vaikka vierailuna ajankohta oli vasta alkukesä, puutarhasta huomasi kyllä että käymäläjätteiden ravinteet on osattu hyödyntää hyvin! Talon emäntä kuulemma toivookin, että mahdollisimman moni vieras muistaisi jättää oman osuutensa ravinteista heidän hyödynnettäväkseen…

Retken kolmas vierailukohde oli Wavin-Labko Oy:n tehdas Kangasalla, jossa valmistetaan muun muassa erilaisiin kohteisiin ja kiinteistöihin soveltuvia jäteveden käsittelyratkaisuja. Wavin-Labko Oy:n edustaja Jukka Alajoutsi esitteli erilaisiin käyttötarkoituksiin soveltuvia säiliöitä ja muita puhdistamoratkaisuja. Tehdasvierailun jälkeen käytiin tutustumassa Marjamäen Pajutilalla käytössä olevaan Wavin-Labkon Oy:n toimittamaan jäteveden pienpuhdistamoon. Kohde on jäteveden puhdistusta ajatellen vaativa, koska vierailijoita tilalle tulee usein suuria määriä kerrallaan, epäsäännöllisin välein sesonkiaikoihin painottuen. Jäteveden puhdistukseen liittyvä kohde oli otettu retkelle mukaan, koska käymäläratkaisut ja jätevesiasiat liittyvät läheisesti toisiinsa, ja aiheuttavat parhaillaan monelle haja-asustusalueen kiinteistönomistajalle enemmän tai vähemmän päänvaivaa.

Vierailut kuivakäymäläkohteissa herättivät varmasti ajatuksia retkellä mukana olleiden mielissä. Kummassakin kohteessa talonväki oli itse paikalla esittelemässä omia kuivakäymäläratkaisujaan, ja vierailijat saivat myös keskustella ja esittää kysymyksiä suoraan parhaille kuivakäymäläasiantuntijoille eli käyttäjille ja huoltajille itselleen. Muiden hyvät kokemukset kuivakäymälöistä rohkaisevat varmasti yhä useampia tekemään vastaavan ratkaisun myös omalla kohdalla. Kokemuksia jaettiin ja vilkasta keskustelua käytiin myös pitkähkön bussimatkan aikana.

Retkellä oli mukana myös Kirsti Kyttälä, jolla on Anjalankosken Sippolassa Kunnalan Marja ja Matkailu –yritys, joka käsittää muun muassa vanhaan navettaan tehdyn ravintolan ja kokoustilan. Tiloissa  järjestetään paljon erilaisia tilaisuuksia, isoja kokouksia, ryhmävierailuita ja erilaisia juhlia. Vesivessoja ei ole paikkaan koskaan tehty. Käytössä on siis pelkästään kuivakäymälät, joilla on tultu hyvin toimeen jo 14 vuoden ajan. Tilalla on myös majoitusmahdollisuus sekä huoneissa että asuntovaunualueella sekä lisäksi marjanviljelyä. Kirsti on tehnyt pioneerimaista työtä kuivakäymäläkulttuurin eteen, koska on "valmentanut" satoja ja taas satoja vierailijoitaan kuivakäymälämyönteiseen ajatteluun.

Matkan aikana heräteltiin ajatusta myös siitä, tulisiko Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueelle perustaa oma paikallinen, kuivakäymäläkulttuuria edistävä yhdistys esimerkiksi Käymäläseura Huussi ry:n alajaostona. Kannatusta sai ajatus, että yhteen ja samaan yhdistykseen voisi sisällyttää muutakin ajankohtaista ja ekologista ajatusmaailmaa, kuten jäte- ja vesihuollon edistämistä sekä luomuviljelyä ja yhteistyökumppaneita voisi kerätä jo olemassa olevista alan yrityksistä ja toimijoista. Saa nähdä mitä tuleman pitää!