Maatalousyrittäjät maaseudun biojätehuollon edistäjinä Tehtävässä selvitetään ja kehitetään maataloustuotannon biojätteiden kylätason yhteiskompostointia ja valmiin kompostin käyttöä esimerkiksi luomuviljelyssä sekä muun kompostoidun biojätteen ja erilaisten lietteiden käyttöä lannoitteena ja maanparannusaineena esim. energiakasvituotannossa ja viherrakentamisessa. Lisäksi selvitetään maatalousyrittäjien halukkuutta ja mahdollisuuksia hoitaa maatilan läheisyydessä olevien kiinteistöjen sako- ja umpikaivojen tyhjennystä ja kuljetusta jäteveden puhdistamoille tai alueellisiin kokoomasäiliöihin. Lisätietoja tehtävästä: Pro Agria Etelä-Karjala / Ari Kultanen ja Sanna Ahonen, p. 020 747 2600 Tehtävän edistyminen: Kalkkistabiloinnista hyväksytty sako- ja umpikaivolietteiden käsittelymenetelmä Haja-asutusalueilla muodostuvaa sakokaivolietettä on mahdollista levittää omalle pellolle, mikäli sakokaivoliete on käsitelty ennen peltoon levittämistä. Hyväksyttyjä menetelmiä ovat olleet muun muassa termiofiilinen mädätys, kompostointi ja terminen kuivaaminen. Uudeksi käsittelymenetelmäksi on hyväksytty kalkkistabilointi sammutetulla kalkilla. Käsittelemätöntä sakokaivolietettä ei nykyisen lainsäädännön mukaisesti saa enää levittää pelloille, vaan lietteen tulee olla stabiloitu hygieeniseksi siten, ettei siitä aiheudu terveys-, ympäristö- tai hajuhaittoja. Lue lisää.
Hevosenlannan tuubikompostointikokeilu Imatralla on meneillään pienimuotoinen tuubikompostointikokeilu. Jos menetelmä on toimiva, se voisi olla ratkaisu pienten hevostallien lannankäsittelyn ja -varastoinnin ongelmiin. Lisätietoa menetelmän toimivuudesta saadaan kesän 2008 aikana. Kysely pienten ja pienehköjen hevostallien omistajille lannankäsittelyn ongelmista Kaakkois-Suomen ympäristökeskus lähetti Valkealan ja Pro Agria Etelä-Karjala lähetti Ruokolahden ja Imatran hevosenomistajille kyselyn lannankäsittelyn nykytilasta tammikuussa 2007. Selvityksen perusteella pyritään löytämään keinoja mahdollisten ongelmien ratkaisemiseksi. Kyselyn tarkoitus oli selvittää lannankäsittelyn nykytilaa sekä tarvetta lannan käsittelyn ja varastoinnin parantamiselle ja tehostamiselle. Hevostallien lannankäsittelyä koskevat vaatimukset ovat viime vuosina tiukentuneet nitraattiasetuksen (Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000) johdosta. Vuosi 2006 on ollut eräänlainen takaraja lannan käsittelyn asianmukaistamiselle. Periaatteessa kaikilla hevostalleilla tulisi jo olla hevosmäärän mukaan mitoitettu tiivispohjainen lantala. Vaihtoehtona lantalalle on siirtolava, jonka tyhjennyksestä on sopimus lannan vastaanottajan kanssa. Lainsäädännön vaatimukset koskettavat samalla tavalla kaikenkokoisia talleja. Oikein käsiteltynä hevosenlanta on mitä paras luonnontuote ja lannoite! Lue lisää aiheesta: Lähetä meille kokemuksia, ongelmia tai kehitysehdotuksia, jotka liittyvät hevosenlannan käsittelyyn
Ruokolahden Utulan kylän ja Imatran haja-asutusalueen selvitys  Ruokolahden Utula ja Imatran haja-asutusalue valittiin BIOHALOn sako- ja umpikaivojen tyhjennyksen tehostaminen- ja maatalouden biojätteiden kompostointi -tehtävien kohdealueeksi. Selvitysten perusteella ja yhdessä kyläläisten kanssa pyritään kehittelemään ekotehokkaita ratkaisuja maaseudun biojätehuollon edistämiseksi. Kyselystä selvisi, että lannankäytön tehostamiseen ei ole tarvetta. Utulassa kaivataan tarkempaa tietoa jätevesiratkaisuista.
Seuraavaksi selvitetään luomuviljelytilojen ja kasvinviljelytilojen tarvetta lannan vastaanottoon
|