Ekologinen siirtolapuutarha -tapahtuma

BIOHALOn Millainen on ekologinen siirtolapuutarha- tapahtumassa oli noin 140 aktiivista osanottajaa.

Kotkan Korelan siirtolapuutarhassa pohdittiin helteisenä lauantaina 9.6.2007, millainen on ekologinen siirtolapuutarha. Osanottajat olivat pääasiassa siirtolapuutarhalaisia eri puolilta Suomea.

Oikealla: Kompostorin rakennus tapahtui talkooporukassa, Eino Taskisen johdolla. 

Esitelmiä kuunneltiin kiinnostuneena, välillä kuunneltiin musiikkia, syötiin hernerokkaa soppatykistä, seurattiin kaksiosaisen lehtikompostorin valmistusta Eino Taskisen johdolla ja kierrettiin ympäri Korelan siirtolapuutarhaa tehtävärastiradan mukaisesti.

Oikealla: Kompostorin kansi valmistui vauhdilla.

Esitelmistä erityisesti Katriina Kujala-Rädyn esitys siirtolapuutarhojen vesihuollosta herätti runsaasti keskustelua. Osa siirtolapuutarhalaisista kannatti kiinteistökohtaista jätevesienkäsittelyjärjestelmää, osa taas kallistui yhteisen jätevesijärjestelmän puolelle. Monissa siirtolapuutarhoissa mustia jätevesiä ei synny, koska kuivakäymälät ovat yleisessä käytössä. Vesihuollon ratkaiseminen on erittäin ajankohtainen asia myös siirtolapuutarhoissa.

Vasemmalla: Välillä kuunneltiin musiikkia.

Kati Hinkkanen Käymäläseura Huussi ry:stä kertoi "keltaisesta kullasta" eli virtsan käytöstä lannoitteena. Kati Hinkkanen painotti myös kompostoidun käymäläjätteen ravinteikkuutta. Helena Honka-Hallila kertoi BIOHALOn kesällä 2006 tekemästä kartoituksesta Kotkan siirtolapuutarhojen ekologisuudesta ja yhtyi Kati Hinkkasen mielipiteeseen siitä, että käymäläjäte ja virtsa ovat yllättävän hyvää lannoitetta. Kesän 2006 tulosten mukaan pienillä palstoilla esiintyy ylilannoitusta ehkä juuri siksi, että käymäläjätteen ja virtsan osuutta lannoituksessa ei osata ottaa huomioon.

Oikealla: Valmis kaksiosainen puutarhajätteen kompostori. Kompostorin etuseinän ylimmät laudat ovat irroitettavia tyhjennyksen helpottamiseksi.

Tuovi Nöjd kertoi elävästi vanhoista kasveista ja niiden suojelusta. Monella siirtolapuutarhan palstalla on säilynyt arvokkaita vanhoja kasveja, ja vanhojen kasvien suojelun tarve tiedostetaan laajasti. Nöjd korosti, että vanhoja kasveja olisi hyvä olla mahdollisimman monessa paikassa, jotta koko kanta ei tuhoutuisi, jos yksi kasvupaikka tuhoutuu. Siirtolapuutarhalaisilla on hyvät edellytykset suojella vanhoja, kulttuuriperinnöltään arvokkaita kasveja omalla toiminnallaan.

Vasemmalla: Palkintojenjako.

Päivän lopuksi arvottiin Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen lahjoittamia linnunpönttöjä sekä Suomen Siirtolapuutarhaliiton puutarha-aiheisia kirjoja tehtävärastiradalla oikein vastanneiden kesken.

Päivän pohdinnan tuloksena voitiin todeta, että ekologiseen siirtolapuutarhaan kuuluu monia tekijöitä, kuten kompostointi, kuivakäymälät, maltillinen lannoitus, jätevesien asianmukainen käsittely, yhteisöllisyys, vanhojen kasvien suojelu, luonnonmukaisten torjuntamenetelmien käyttö ja kierrätys.

Oikealla: Eino Taskinen esitteli valmista kompostoria kiinnostuneille.