Loppuseminaari 26.9.2007BIOHALOn loppuseminaari järjestettiin 26.9.2007. Aurinkoisessa ja lämpimässä syysäässä tutustuttiin BIOHALOn mallikohteisiin Kaakkois-Suomessa ja kerrottiin, mitä kaikkea hankkeessa on saatu aikaan marraskuusta 2005 alkaen. Lisäksi tilaisuudessa julkistettiin luonnos esitteestä, johon on koottu hankkeen ehdottamia ekotehokkaita jätehuollon ratkaisuja. BIOHALO-hanke päättyi vuoden 2007 lopussa. Internetsivujen ylläpitoa kuitenkin jatketaan. Seminaariohjelma alkoi Imatran Kylpylältä, jossa projektikoordinaattori, vanhempi insinööri Riitta-Sisko Wirkkala avasi tilaisuuden. Hän kertoi BIOHALOn saaneen hyvän vastaanoton ja totesi, että hanke on ilmiselvästi ollut tarpeellinen. Suomen Siirtolapuutarhaliitto ry:n puheenjohtaja Liisa vasama kertoi yhdessä projektisihteeri, FM Anna-Riikka Kohosen kanssa, mitä BIOHALOssa on tehty siirtolapuutarhoihin liittyen. Lokakuussa 2007 ilmestyvä Siirtolapuutarha-lehden erikoisnumero keskittyy siirtolapuutarhojen ekotehokkuuteen ja pohjautuu osin Kotkassa toteutettuun siirtolapuutarhojen ekotehokkuuskyselyyn. Anna-Riikka Kohonen totesi, että siirtolapuutarhoilla kompostoidaan ja käytetään kuivakäymälöitä yleisesti sekä suojellaan vanhoja perinnekasveja. Huomiota pitäisi kiinnittää harmaiden vesien käsittelyyn, lannoittamisen vähentämiseen ja oksajätteiden hyödyntämiseen. Liisa Vasama lisäsi myös, että hanke on edistänyt kansainvälistä siirtolapuutarhojen yhteistyötä. Anna-Riikka Kohonen kertoi myös hankkeen tiedottamisesta. BIOHALO on julkaissut runsaasti opasmateriaalia, joka on kaikkien ulottuvilla ja tulostettavassa muodossa internetsivuilla. Lisäksi useiden kyselykartoitusten tulosraportit ovat luettavissa internetissä. Internetsivujen yhteydenottolomakkeen kautta on tullut useita kysymyksiä mm. kompostoinnista ja hevosenlannan käsittelystä. Internetsivujen kävijämäärät ovat kasvussa. BIOHALO on näkynyt monissa lehdissä: alle kahden vuoden aikana hanke on näkynyt lähes 50:ssä lehtiartikkelissa, radiohaastatteluja on annettu useita ja yksi televisiolähetyskin on tehty. Tämän lisäksi BIOHALOsta on julkaistu useita juttuja hankepartnereiden omissa julkaisuissa. Maisemasuunnittelija, maiseman- ja luonnonhoidon neuvoja (MMM) Sanna Ahonen Pro Agria Etelä-Karjalasta kertoi maatalousyrittäjien mahdollisuuksista tehostaa haja-asutusalueiden lietteenkäsittelyä ja -kuljetusta. Välimatkat maaseudulla ovat usein pitkiä, jolloin sakokaivo- ja umpisäiliölietteiden kuljetuskustannukset ja päästöt nousevat korkeiksi. Keskitetty lietteen kuljetus ja käsittely vähentävät ympäristöhaittoja. BIOHALO on kartoittanut yhteistyössä muutaman maatalousyrittäjän kanssa mahdollisuutta keskitettyyn lietteenkuljetukseen, jossa hyödynnetään vanhoja maatilojen lietesäiliötä ja maatalousyrittäjien kalustoa. BIOHALO seuraa Pohjois-Karjalassa meneillään olevaa lietteen kalkkistabilointitutkimusta. Jos menetelmä toimii, se olisi edullinen ja melko vaivaton lietteenkäsittelymenetelmä. Lietteen käsittelyn jälkeen lietettä voisi levittää pelloille. Imatran kaupungin ma. ympäristöinsinööri Mari Ilvonen kertoi Imatran Kylpylälle tehdyistä eri kielisistä jäteopasteista ja henkilökunnalle järjestetystä jätteiden lajitteluneuvonnasta. Imatran Kylpylän lisäksi jäteneuvontaa ja jätteidenlajitteluopasteita on annettu seitsemälle muulle matkailuyritykselle. Neuvonta on ollut tarpeellista, koska etenkin venäläisten matkailijoiden määrä on kasvanut Kaakkois-Suomessa. Imatran Kylpylältä siirryttiin Inkeri-veneellä läheiseen Haapasaareen, jossa leirikeskukselle oli tehty mallikuivakäymälä. Haapasaaren kuivakäymäläkohteesta voit lukea tarkemmin tästä.
Eino Taskinen on rakentanut muutamia kompostorien pienoismalleja, joita hän esitteli matkalla. Pienoismallit ovat erittäin havainnoillistavia ja hyödyllisiä esimerkiksi tilanteissa, joissa oikeaa kompostoria ei voida esitellä. Sirpa Vähäuski kertoi lisäksi, mitä kaikkea tulisi ottaa huomioon hankittaessa kuivakäymälää ja käsiteltäessä kuivakäymäläjätettä. Kuivakäymälät säästävät vesistöjä ja talousvettä ja ovat varteenotettava vaihtoehto sisätiloihinkin asennettuna. Kuivakäymälöiden hankinnasta, hoidosta ja käymäläjätteen käsittelystä voit lukea lisää tästä.
Viimeinen kohde oli Kouvolan Viitakumpuun rakennettu kaksiosainen lämpöeristetty kompostori. Matkalla Klamilasta Kouvolaan Mari Ilvonen kertoi BIOHALOn pienimuotoisesta hevosenlannan tuubikompostointikokeilusta muutaman hevosen hevostallilla Imatralla. Kompostoitavasta massasta ei ole vielä otettu näytteitä, mutta kompostoitumista näyttää jo tapahtuneen, koska massa on selvästi kutistunut. Kokeilu sekä hevosenlannan hyötykäyttö herätti runsaasti kiinnostusta seminaariväen kesken. Lue lisää tuubikompostointikokeilusta. Lisäksi BIOHALOn sisarhankkeen RUSBIOHALOn projektisihteeri, FM Tanja Tuominen kertoi RUSBIOHALOn kuulumisia. Hankkeen toiminta-alueeseen kuuluu Viipurin ja Käkisalmen piirit. Hankkeessa on mm. siivottu laittomia kaatopaikkoja, tehty kartoituksia ja tiedotettu ekotehokkaista jätehuollon ratkaisuista. Lue lisää RUSBIOHALOsta.
Päivän päätteeksi seminaariosallistujat lähtivät kotiin mukanaan uusia ideoita ja ajatuksia ekotehokkaasta haja-asutusalueiden jätehuollon ratkaisuista. |
Veneretken jälkeen ajettiin bussilla Virolahden tilausravintola Olkihattuun, jossa syötiin ja tutustuttiin maatilamatkailuyrityksen tiloihin. Matkalla kyläasiamies Sirpa Vähäuski ja 4H-jäteneuvoja Eino Taskinen kertoivat kokemuksiaan kesän 2007 aikana rakennetuista 
Ruokailun jälkeen matka jatkui Virolahden Hurpunniemen ulkoilualueen Arktisen tornin invamitoitettuun ulkokuivakäymälään. 
Virolahdelta matka jatkui Klamilaan jossa tutustuttiin kyläkirkon suureen lehtikompostoriin ja juotiin pullakahvit. Lehtikompostorin erikoisuus oli kansi, joka estää lehtien lentelemisen tuulen mukana pitkin pihaa. 
Viitakummun kompostori on sama, joka rakennettiin BIOHALOn Rakenna ekotehokas kompostori -videolla. Voit tiedustella videota 